3 x raparperi

Samal lomal, mää luule, et tänä suvenakki olla aikalail samal lomal. Vaikkei viäl loma olekka. Orotella, et lämppe takas ja olla sit vast. Mut olla hei viis viikko! Repikkä siit, mää meinaa otta kaike ilo irti, enneko menevä ja leikkava muu lomastan "ylimääräse" poies.

Raparperi tule yhrestäkki yksilöst vähä kauhjast. Riittä usemppaanki eri keitoksehe. Tänäpe testatti seuraavi:

Mansikkaraparperihilloke - oikke hyvä - sopis erinomaseste taikapannarin kaveriks. Taikapannariki ol uus tuttavuus, ei iha huano hänkä, tartte vaa maltta orotta jäähtymist jääkaappikylmäks. Mutet jos maltta, pääsevä taikakerrokse paremmi oikkeuksihis. Tiärän siis, koska en iha malttan ensi ja homma meinas nii sanotuste levit kässihi.

Raparperisalsa - erinomase hyvä, muun ehroton suasikki - sopi loistavaste rillatun kanan kaveriks ja uskoissi, et nii mone muunki. Linkin takka löytyvä vuahenjuustoburgeri lisätä suviruakalistal. Se lista on semne, mihen kerätä kaik miälenkiintose ohje, mitä ei juur sil hetket voi tai kerkki tekemä, mut mist ei myöskä ikä muist, et misä sen ohje o nähn, jollei pist ylös. Mää ole ny pistän, saa näkki tulek listast jo koht niim pitkä, etei yhre suven aikan kerkki.

Raparperi-kinuskikeksit - aika kiva - Raparperipiirakka o keret tänä suvennakki jo tekemä ussemma kertta. Nyy löyrys piirakal kohtu kiva vaihtoehto. Mää severra muakkasi ohjet, ko tein tupla-annokse, et vähä vähensi rasva ja pisti levyllise valkosuklat viäl joukkoho. Sopiva hyvi yhtehe, raparperi ja valkosukla. Paistoaikka mää kans hiuka lyhensi, eteivä kärventynne pohjastas.

Juhannusruusu ova tänä suven ajois, kaunei ain!

Black and white

Lueskelin tosa vanhoi postauksi ja ajatteli, etei siit ny mittä varsinaist vahinkkoka voi ol, jos kumminki kokeilen taas. Erellisel kerral mää raportoisi toissa suve farkkurojektist, filtti o ahkeras käytös erelles. Sitä erellises mää oli virkan piänen tyyny, talles o seki. Tomssi kesärojektei. Viime suve askartelu keskittysivä remontti-, muutto- ja paluumuuttohommihi, niit ei ole sen enemppä missä jaet, mut et nyy ruveta taas olema uusis voimis ja valmiin uussi koitoksi. Tämä suvi o alotet kahrel mustavalkorojektil:


Rojekti I

Aikasemmis remonteissakki hyvin palvellu keittiöjakkara sai taas uussi maaliosumi ja päätetti siipan kans kokeil, josko meist oli koristemaalareiks. Piänmuatoseste. Jakkara puuosa hiotti ihmekoneel ja maalatti pohja uurestas mustaks. Olis voinu ol hyvä jo semmosennas, mut me halutti viäl hiuka hifisteltti. Teipatti shakkiruudukko päällimmäissehe osaha, sipasti valkost pääl ja loppusilaukseks viäl muutama kerros sraylakka. Jala anneta ol fläkkise, ova kumminki osa häne historiaas nekki.

Toretti kyl näi jälkkenpäi, et lakkapinta saattaa ol hiukan pluikas. Et villasuka jalas kannatta häne kansas ol varovaine - käytännöllisyys ennen kaikke, vai kui se men?

Rojekti II

Toine mustavalkone on laukuntuunaust. Teinaril joskus vuanna nakki ja muusi hankit olkalaukku o ollu mul satunnaises käytös jo piremmä aikka. Lauku läpäs oleva pääkallokuvio ova kumminki mult ohi jo, olle jo hyvän aikka. Ain välil mää ole miättin, et jotta sil voisis tehr, mut en ol saan aikasens. Ny sit tul miälehe vanha kunno isoäirinneliöt. Lankakki löyrysivät omas takka, jäänttei taannoisist harlekiiniasusteist. Lankatten päättelemine on sit viheliäist puuha, kui ikä joku jotta suuremptöist neliöist viitti?

Mut laukku o uuristet ja kehta taas täti-ihminenki sen olalles heittä ;)

Tadaa, oikke mukava kessä kaikil!

Viimäne

Blogin pitämine o tullu tiäs päähä. Aika aikaas kutaki, ja nii erelles. Täsä viimäne postaus. Ei varmanka kumminka viimäne käsityä, mut lopui teiän tarvitte sit vaa tul kattoma liven.

Tämä tyä alotetti heinäkuus. Lomal. Ens pesti kasa vanhoi farkui, piäneks jäännei, pois muarist jäänei, rikkeimi. Sit reveltti farkutrumpu soiroiks. Tähä men viiret aikuste farku. Vaa. Alualkaje mää meinasi, et farkuist tule matta. Mää oli nähn Parola asema -bloginpitäjä kirjas semse kiva farkkumato. En tiä mikä nois matois o, mut ne jotenki munt viähättävä. Nykki, taik pikemminki erelles, o tyän al vuarevaihtees alotet mattavirkkaus (se etene viäl hittammi ko tämä farkkutyä!). Matka varrel mattairea alko hiipuma, sen olis tartten ol joko viäl pali suuremp taik sit eri malline taik iha pikkane. Suuremppa en olis kyl pystynnyt eres ompelema, täsäki sai hikipääs survo, et sai keskikohra jotenki poljettu lävitte. Välil miätitti sänkynpäätykski, mut siihenkä eivä mita olle iha kohrillas. Nii et peitto siit sit tul. Torkkupeitto. Kaapinperält kaivetti Teinaril pikkupoikan teht silkkisesamettinepäiväpeitto, mikä seki ol vähä väärän mittane nykyissi sänkyihi, ja siit saatti peito toinen puali. Vakipaikka sohvan kulmalt o löytynny ja aika mone torkukki hänehe kääriytyneenäs o jo otet.

Nii, et moro ny, näilt osi!

Samal lomal

Mää luule et must tuntu et mää ole samal lomal ko muutaman aikasempanakki suven. Mää luule et jos pläräisit näit pari vuare aikassi blogijutuijakki, ni teil tulis iha sama fiilis. Samal lomal olla. Olla Palosaares, syärän kakku, viätetä Lellinpäivä, pestä mattoi, käyrä Uureskaupunkis syämäs munkei ja Vähiksel uimas. Teatteri mennä keskviikkon, festareil lauvantain. Älkkä nyy ymmärtäk vääri, ei mul ol mittä tätä vasta, päivastoi. Tämä ihan oikke tuntu lomalt. Tämä tuntu iha oikkialt lomalt. Mää ole lomal.

Tämä taita ol myäs vähäl aikka viimene kesä ko olla tällai. Lelli-neitil ruppe olema jo niiiiiiiiiii tylssä ilma kaverei. Teinari ol vaja viiko ja sit ol jo pakko pääst kaupunkki. Mennä mekki parin päivän pääst kottihi, mut tulla siält sit kyl viäl takasinki.

Enneko mennä kottihi, aloteta uus rojekti. Ensmäine koneelline farkui o ny pest ja pohjakankas etitä seuraavaks. Huame pystytetä ompelimo ulos ja aloteta. Taik ens mennä Lellin kans pyäräl uimaha ja katota sit sen jälkke keretänk,  taik paremminki jaksetank, molemma :) Kotto haeta sit lissä farkui..

Mitä virkkais?

Sitä ko aikas o tekemät mittä käsityällissi jutui, osta lankka ilma et tiätä mitä siit tekis ja ruppe virkkama ilma ohjet taik ilma sen suuremppa tiatto eres mitä vois meinat - se se o vapauttava. Lopputulema täst hileisest talvilankast on suvise vaalevanpunane pikkutyynyne. Ympyrä eretes se vaa jotenki ol iha selvä.

Seuraavaks voiski sit tehr samal periaatteel viäl piänemppi jalallissi. Piäni pinkei siäni.

Ja pioni. Iiiihani. Koiraki sen tiätä.

Syntympäivä kunniaks

Mää ole orottan. Koko kevää ja alkukesänki. Eikä mittän tapahru. Tai tapahtu kai paljonki, mutei juur se mitä orotta. Tai mitä me olla orotet, yhres ens kaik, nyttemmi ei enä juur kukka. Eikä se orottamisest paran. Ja viä vaa kaike enerkia. Plus vähintä tuhannen litra erilaissi pesuainei. Meil o ollu huusholli myynnis, mutei ole tehn kauppatas. Kovaste käy voimain pääl ain innostu näytöerel, et jos sittenki tulis joku ko ostais ja sit ei kumminka. Kaik kiva uure ova kerenne menemä nenä erest. Ei vaa ollu tarkotet vissi, huano ajotus ja nii erelles. Mut ei se mittä, ny olla tehty sit uure suunnitelma ja niil mennä. Taik palattu kaiketikki vanhoihi suunnitelmihi ja hoidelttu sit muute asioi ettipäi. Et hyvä o ja kyl mää jo usko. Suuren plussan tiätyste se, etei tart muutta.

Mää täytän tänäpe nelikymmenkol vuat. Aika pali, vaik on noit aika tosi pali viäl vanhemppiiki ihmissi olemas, etei täsä mittä varsinaist hättä ol. Aika kriitilline ikä kumminki, tähä saak on pääst ja ny ruppe piäne aivo kiivaste miättimä, et mitä sit? Tätä sama seuraavakki nelikymmentkol vuat vai? Emmää viäl tiä, saatta ol hyvä näinki.

Mää alota syntympäivän kunniaks lähtölaskenna kohre loma. Viäl olis kolm aamuherätys jäljel, huame aamuste pistä kello soittama ainakki pual tuntti myähemmäks ko tänäpe ja torstai taas pual tuntti, perjantain saata jättä kokonas herätyksen poies ja men töihi sit vast ko silt tuntu. Sillon tiätyste herä jo viirelt.

Sit mää kaivoin kameralauku ylähyllylt ja kokeili, josko kamera viäl pysy käres. Juur ja juur, mut aika mont räpsäyst tarvitti ennenko eres jotenki kelpas. Kyl maar se siit palautu.

Ja kyl täsä entiselles palautumisen tiäl olla muutonki. Eilä mää jo vähä vilkuili kaupas alelankakorihin sil silmäl, huame mää mene varma hypistelemä ja ei tiär jos vaik jonkun kivan pipan tekis. Ollu nämä kellikki tämse. Loma on kumminki kaiki viäl erespäi ja keli voiva vaa paranttu.

Tänäp ei ol teht kakku, tul viikoloppun syätty kakku nii pal toisis juhlis. Ja jos vaik ens viikoloppun sit loman kunniaks tulis kumminki leipastu, ni mennä tänäp sit muil herkuil.

Kiitoksi kaikist viästeist ja soitoist ja muist muistamisist, kyl olet kivoi :)

Kevätjutui

Aurinkonpaiste ruppe herättelemä kevätjutuihi. Narsissei. Lumikelloi. Kesäkukkasesiämeni.